YANG-TYYLIN TAIJIN HISTORIA

Alkuperäisen Yang-tyylin taiji juontaa juurensa 1300-luvulla eläneeseen legendaariseen Chang San Fengiin, jonka sanotaan kehittäneen taijin nähtyään käärmeen ja linnun taistelevan. Chang San Fengin luoma taito kulki pitkään kiinalaisessa Chen-suvussa, josta se 1800-luvun alussa siirtyi Yang Lu Chanille.

MESTARI YANG LU CHAN

Yang Lu Chanin (1799-1872) sanotaan olleen palvelija kiinalaiseen eliittiin kuuluneessa Chen-suvussa Mantsu-dynastian alussa, noin 200 vuotta sitten. Hän katseli usein salaa suvun taiji-harjoituksia ja harjoitteli ahkerasti vapaa-ajallaan. Eräänä päivänä hänen salaisuutensa paljastui. Tuolloin hänestä oli tullut jo varsin pätevä, ja kun hän näytti kykynsä suvun neljännentoista sukupolven mestarille Chen Changxingille, tämä hämmästyi Yang Lu Chanin voimakasta kutsumusta ja hyväksyi hänet oppilaakseen.

YANG-TYYLIN TAIJI SYNTYI 1800-LUVULLA

Yang Lu Chan opiskeli mestarinsa johdolla yli 20 vuotta ja kehitti sitten oman taiji-tyylinsä. Hänen taijinsa kehittyi Chen-tyylistä. Kun Chen-tyylissä nopeat ja räjähtävät liikkeet vuorottelevat hitaiden kanssa, Yang-tyylin taiji on rauhallisempaa ja säännöllisempää muistuttaen joen virtaamista tai pilvien lentoa. Pyöreät liikkeet edesauttavat syvää hengitystä, jolla on juurensa dantianissa. Yang-tyylissä pehmeys yhdistyy energiaan. Muodon jokainen liike pitää sisällään puolustus- ja vastahyökkäystekniikoita.

YANG-TAIJI SIIRTYI KEISARIN HALTUUN

Myöhemmin Yang Lu Chan opetti taijita Pekingissa tarjoten yleisölle ensi kertaa tilaisuuden tämän taidon oppimiseen. Voitettuaan lukuisia turnauksia hän tuli nopeasti tunnetuksi taijinsa kamppailutaidosta ja sai lisänimen Yang Lyömätön. Itse asiassa hän vältti haavoittamasta vastustajiaan ja saavutti mainetta mestarina, joka löi nämä hymyillen. Hänestä tuli niin kuuluisa, että Kiinan keisari kutsui hänet palatsiinsa opettamaan. Keisari kuitenkin julisti, että taiji oli liian hieno taito talonpojille ja Yang Lu Chan sai opettaa ainoastaan keisarillista sukua ja vartijoita. Tuohon aikaan Kiinan keisari samastettiin Jumalaan, koska hän hallitsi maailmaa (Kiinaa), ja häneltä saatu määräys oli peruuttamaton: tottelemattomuus merkitsi kuolemaa. Tästä syystä Yang-tyylin taiji pysyi Kiinassa pitkään tuntemattomana.

QIGONG JÄÄ PALATSILLE SALAISUUDEKSI

Yang Lu Chan antama opetus keisarin palatsin oppilaille vahvisti heidän terveyttään ja auttoi heitä itsepuolustuksessa, mutta hän ei opettanut heille muun muassa suvun qigong-perinnettä. Tämä perinne on koko taiji-harjoituksen perusta ja ilman sitä oppilaan edistyminen on varsin hidasta.

QIGONG-HARJOITUKSET VALITULLE JOUKOLLE

Yang Lu Chan opetti qigong -harjoituksen ja tietyt muut taidot ainoastaan suvulleen ja pienelle joukolle talonpoikia kaikessa hiljaisuudessa. Yang Lu Chanin oppilaat säilyttivät uskollisesti salaisuuden, sillä suvun perinteen monia puolia on opetettu julkisesti vasta 1950-luvulta lähtien hänen pojanpojanpoikansa, Yang Shou Chungin toimesta.

MESTARI YANG CHENG FU OPETTI TYYLIÄ SUURELLE YLEISÖLLE

Vuoden 1911 vallankumouksen jälkeen mestari Yang Cheng Fu (1883 – 1936), Yang Lu Chanin pojanpoika opetti Yang-tyylin taijia suurelle yleisölle, kuten hänen isoisänsä oli toivonut. Hänellä oli kymmeniä tuhansia oppilaita ja näin taiji levisi manner-Kiinaan ja sieltä koko maailmaan. Yang Cheng Fu’ta pidetään 1900-luvun merkittävimpänä taiji-mestarina. Hänen oppilaansa opettavat nykyään kautta maailman.

OPETTAJA JA TAISTELULAJIEN MESTARI

Yang Cheng Fu oli paitsi poikkeuksellinen opettaja myös aikakautensa suuri taistelulajien mestari. Hänen koko kehossaan ruumiillistui taijin olemus. Hän sanoi toisinaan: ”Taijiquan on taito, jossa voima kätkeytyy liikkeisiin kuten puuvillaan piilotettu neula.” Hän korosti lakkaamatta rentouden ja mielenhallinnan merkitystä oppilailleen. Yang Cheng Fu oli äärimmäisen vahva push-hands-harjoituksessa ja taistelussa. Hänen pienimmissäkin liikkeissään oli hämmästyttävä voima: vastustaja hädin tuskin tunsi kosketuksen, kun hän jo lensi useita metrejä. Siinä missä ulkoisten taistelulajien edustajat usein vahingoittavat vastustajaa, Yang Cheng Fu kykeni isoisänsä tavoin voittamaan vastustajansa haavoittamatta häntä.

MESTARI YANG SHOU CHUNG

Yang Cheng Fu’n vanhin poika Yang Shou Chung (1909 – 1985) aloitti taijin opiskelun 8-vuotiaana. 14-vuotiaasta lähtien hän toimi isänsä apuopettajana ja 18-vuotiaana hän opetti taijiquania useissa Kiinan maakunnissa. Vuonna 1949 hän muutti Hong Kongiin Kiinassa tapahtuneen kommunistivallankumouksen takia.

YANG-SUKU VAIKUTTI TAIJIN LEVIÄMISEEN

Yang-sukua voidaan pitää merkittävimpänä yksittäisenä vaikuttajana taijin maailmanlaajuisen leviämiseen. Nykyään juuri Yang-tyyliä harjoitetaan eniten Euroopassa, Amerikassa ja Kiinassa. Vuonna 1973 Yang Shou Chung kirjoitti: ”Tämän perinteen edelleen välittämisen seurauksena taijiquanista on tullut hyvin suosittua erityisesti viime vuosina. Itse asiassa tämä on neljän sukupolven ponnistelujen tulos.” Mestari Yang koulutti kolme mestaria: Ip Tai Tak, Chu Gin Soon ja Chu King Hung. Yang Shou Chung kuoli vuonna 1985. Häntä pidettiin yhtenä alan merkittävimmistä taitajista ja hän kykeni demonstroimaan taiji-harjoituksen kaikki puolet.